Thorin Vasara: Sotalaiva odottaa. Soturikuningas miehineen istuu puoliympyrään kylän sokean tarinankertojan ympärille. Kuningas ottaa kaulaltaan Thorin riipuksen ja ojentaa sen tarinankertojalle. “Kerro meille Thorin, Odinin pojan kamppailusta, jotta mieheni saavat rohkaistusta.”, kuningas sanoo. Tarinankertoja tarttuu koruun ja sulkee silmänsä. “Minä näen kaiken uudelleen ja kerron niin kuin tapahtunut on. Thor, Odinin poika, seilasi näitä meriä miestensä kanssa. Heidän laivansa saavutti avomeren, ja laineet kävivät suurten käräjäkivien korkuisina. Yhtäkkiä taivas tyyntyi ja samoin meri ja meren aallot. Meri oli kuin vasta puhelluttua lasia. Sitten kaikkialla kiehui, aurinko pimeni ja meren syvyyksistä nousi esiin Midgårdsormen, suuri käärme, joka kietoi valtaisan ruumiinsa laivan ympärille. Miehet tarttuivat pelottomina miekkoihinsa, mutta kaikkein pelottomin heistä oli Thor, joka tarttui vasaraansa Mjölneriin. Tarttuessaan aseeseensa Thor huusi voimasanoja, ja äkkiä taivas tummui ja kaikkialla salamoi, ja kaikki taivaan ja myrksyn voimat olivat hänen, Thorin vallassa. Suurella ukkosen voimalla Thor löi käärmeen ja teki sen nahkasta miehilleen panssarit. Thorin voima on tässä korussa. Kanna sitä ylväästi ja pelottomana.”
Thor's Hammer: Ett krigsskepp väntar. Krigarkungen och hans män sitter i en halvcirkel runt byns blinde berättare. Kungen tar Thors hänge från hans hals och överlämnar det till berättaren. "Berätta om Tor, Odens sons strid, så att mina män må uppmuntras", säger kungen. Berättaren tar tag i smycket och blundar. ”Jag ser allt igen och berättar det som det hände. Tor, Odens son, seglade dessa hav med sina män. Deras skepp nådde öppet hav, och vågorna var höga som stora stenblock. Plötsligt lugnade himlen ner och det gjorde havet och havets vågor också. Havet var som nyblåst glas. Sedan kokade överallt, solen mörknade, och ur havets djup dök upp Midgårdsormen, en stor orm, som slog sin väldiga kropp runt skeppet. Männen fattade oförskräckt sina svärd, men den oräddaste av dem alla var Tor, som grep sin hammare vid Mjölnir. Tor tog tag i sitt vapen och ropade maktord, och plötsligt mörknade himlen och överallt blev det blixtar, och alla himlens krafter och gift fanns i hans, Tors makt. Med stor åska slog Tor ormen och gjorde rustningar åt sina män från dess hud. Tors kraft ligger i detta smycke. Bär den stolt och orädd.”
