Trampoliini – takapihojen hauskin kuntosali!

Pientaloalueilla kesäisin kierrellessä, kaikuvat pihoilta iloiset kiljahdukset ja pensasaitojen yläpuolelle nousee rytmikkäästi pieniä päitä ylös alas pomppien. Trampoliinit ovat valloittaneet suomalaiset takapihat ja nämä isot, pyöreät kapistukset kokoavat tänä päivänä ympärilleen naapuruston natiaiset, kuin perinteiset pihaleikit takavuosina. Trampoliinit ilmestyvät keväisin nurmikoille kuin muuttolinnut, kadoten taas syksyllä talvehtimaan – mikäli vanhemmat ”muistavat” sen kiireiltään kasaan ennen ensilumia pistää.

Käsi pystyyn, kuinka moni teistä vanhemmista on uskaltautunut trampoliinia itse kokeilemaan? Kannattaisi, sillä trampoliini on yllättävänkin tehokas treeniväline koko perheelle. Pomppiminen ei ole pelkkää hupia, vaan trampoliinista voi helposti löytää itselleen välineen niin koordinaation kuin aerobisenkin kunnon kohottamiseen. Ja vieläpä useimmiten naurunremakan säestyksellä, ennen kuin joustavan maton kanssa pääsee täysin sinuiksi. Ei hullumpi kapistus taikka pelkkä lasten lelu siis, joten eiköhän oteta hankinnasta kaikki ilo ja hyöty täysimääräisesti irti!

Kehonhallinnan pikakurssi takapihalla

Trampoliinilla jokainen pomppu haastaa kehoa. Alusta on joustava ja kimmoisa, joten hermosto työskentelee jatkuvasti pitääkseen kropan tasapainoisessa ja hallitussa liikkeessä. Kehon lihakset ovat aktiivisessa käytössä jalkapohjista alkaen, keskivartalon napakan tuen pitäessä paketin pomppiessa kasassa.

Liikunnallisia tavoitteita silmällä pitäen trampoliini kehittää erityisen mainiosti:

· tasapainoa ja kehonhallintaa

· jalkojen ja takapuolen lihaksia

· keskivartalon syviä lihaksia

Saatatkin hämmästyä, kun ensimmäisen treenin jälkeen seuraavana aamuna heräät vatsalihakset ja pakarat kipeinä. Hyppiminen on niin hauskaa, ja alkuun haastavaakin, ettei se tunnu varsinaiselta treeniltä, vaan haluat vain innokkaasti oppia löytämään balanssin pomppimiseen. Syke nousee nopeasti, mutta omaan tahtiin temppuilu ja tasapainoilu pitää sen juuri sopivalla tasolla. Niveliin ei kohdistu kuormitusta liikaa, koska kimmoisa matto joustaa, joten tuntuma on huomattavasti pehmeämpi kuin esimerkiksi juoksemisessa.

Matalassa aloituskynnyksessä se trampoliinitreenin viehätys piileekin – liikunta ja kuntoilu, jos siksi tätä hauskuutta haluamme nimittää, tapahtuu jatkuva hymy huulilla, joten seuraavallekaan pompputuokiolle ei tarvitse juuri treenaajaa maanitella.

”Ei kai nyt enää tässä iässä…?”

Kyllä, nimenomaan missä tahansa iässä. Hyppimisen harjoittelemista voi lähteä testailemaan ikään katsomatta, kunhan muistaa aloittaa maltilla ja omat rajoitteet tunnistaen. Tasapainon löytäminen voi ottaa aikaa, joten rauhallisesti tuntumaa joustavaan mattoon ottaen pääsee turvallisesti alkuun. Omaa kroppaa on syytä kuunnella, ja esimerkiksi tietyt vaivat nivelissä ovat sellaisia, joille hyppiminen ei välttämättä hyvää tee, vaikka liike onkin pehmeä. Lähtökohtaisesti trampoliini ei kuitenkaan ikärajoja tunne:

· Lapsille se on mainio motoristen taitojen kehittäjä.

· Aikuisille pomppiminen ja temppuilu tarjoaa tehokkaan ja hauskan kuntoilumuodon.

· Ikääntyville kevyet, hallitun hillityt pomput toimivat kivana tasapainoharjoitteluna.

Rauhallisesti siis liikkeelle. Jos kokemusta ei vastaavasta alustasta ole, voi tasapainoisesti etenevän liikkeen löytäminen aluksi tuntua yllättävänkin vaikealta. Pienet, hallitut pomput keskellä mattoa opettavat kehoa reagoimaan joustavaan alustaan ja tuntuma alkaa löytymään pikkuhiljaa. Ota homma haltuun matalin hypyin ja lisää potkua pomppuihin, kun leppoisa ja rento tahti alkaa tuntua vaivattomalta ja helpolta.

Turvallisesti temppuillen ja treenaten

Vaikka trampoliini koko perheen hauskanpitohärveli onkin, senkin käyttöön liittyy riskinsä, jotka on syytä tunnistaa. Varovaisuus on valttia ja muutama seikka on syytä mielessä pomppiessa aina pitää:

· Hypitään aina yksi kerrallaan. Useampi hyppijä matolla yhtä aikaa voi saada aikaan efektin, joissa painavampi hyppijä saa trampoliinin hyppäyttämään ennalta-arvaamattoman voimakkaasti jotakuta toista pomppijaa.

· Vaativampia temppuja, kuten voltteja, on syytä lähteä harjoittelemaan vain osaavalla opastuksella.

· Hallittujen alastulojen harjoittelu. Opettele pysäyttämään liike hallitusti ja rauhallisesti. Tunnustele, miltä matto tuntuu pomppiessa sen keskellä ja miten kimmoisuus muuttuu sen reunoilla.

· Turvaverkot eivät ole turhia lisävarusteita. Verkko ei päästä hyppijää putoamaan maahan, vaikka hyppy lähtisi hallinnasta ja suuntautuisi sivuun.

Keskeisin ohje muistaa on hyppiä yksi kerrallaan. Isomman henkilön tuottama voima voi singota pienemmän pomppijan hallitsemattomasti pois trampoliinin päältä. Trampoliinin maton jousto ja kimmoisuus on turvallisen ennustettavaa vain yksin hyppiessä.

Turvaverkko, kunnolliset reunapehmusteet ja säännöllinen trampoliinin rungon tarkistus ovat turvallisen harrastuksen perusasioita, joista ei kannata luistaa.

Laatu näkyy – ja tuntuu

Nopeasti vilkaistuna trampoliinit saattavat ulkoisesti näyttää lähes identtisiltä. Musta matto, metallirunko ja useimmiten myös verkko ympärillä. Mutta viimeistään ylös matolle kiepsahtaessa, alkaa eroja paljastua.

Runko on trampoliinin rakenteen perusta. Paksumpi, galvanoitu teräs kestää säätä ja kovaa käyttöä. Heikkolaatuinen runko kehnoine kiinnityksineen alkaa nitistä ja elää ajan kanssa aktiivisessa käytössä.

Jouset määrittävät pompputuntuman. Pidemmät ja laadukkaammasta teräksestä valmistetut jouset tekevät pompusta tasaisemman ja hallitumman. Halvempi ratkaisu voi tuntua vähemmän kimmoisalta, jolloin pomppimisesta tulee väkinäisempää ja raskaampaa.

Hyppymatto vaikuttaa sekä turvallisuuteen että käyttömukavuuteen. UV-suojattu, kimmoisuutensa säilyttävä matto kestää vuosia. Edullisempi materiaali voi löystyä nopeammin.

Turvaverkko ja pehmusteet ovat keskeinen osa turvallista peruspakettia. Paksut ja riittävän peittävät suojapehmusteet estävät osumisen jousiin sivuun hypyn osuessa, ja laadukas verkko pitää hyppijän siellä missä pitää – trampoliinin päällä. Laadukkaat verkot ja pehmusteet kestävät käyttöä sekä säätä.

Vaatimattomammalla sijoituksella pääsee mukavasti vauhtiin, mutta hintaero kalliimpiin malleihin ei välttämättä ole pelkkää brändilisää. Laatuun satsaamalla saa yleensä:

· paremman pompputuntuman

· pidemmän käyttöiän

· vähemmän huoltotarvetta

· enemmän turvallisuutta

Jos trampoliini on aktiivisessa käytössä useamman kesän ja innokkaita hyppijöitä riittää, laatuun sijoittaminen maksaa itsensä melko helposti takaisin.

Ja sitten hyppimään!

Startti tapahtuu maltti mielessä ja perusasioista aloittaen. Ensimmäinen askel ei ole vielä varsinainen temppu vaan perustaito.

1. Seiso keskellä mattoa. Ota pieni haara-asento.

2. Ponnista varovasti ylöspäin, vain sen verran, että jalat irtoavat matosta. Lopeta liike ja jää seisomaan aloillesi. Toista.

3. Se oli helppoa! Nyt voit tehdä pieniä, tasaisia peruspomppuja perätysten. Tuo jalat pompusta aina yhtä aikaa matolle ja ponnista hieman ylöspäin maton auttaessa sinua ilmaan.

4. Nyt alkaa jo sujua. Harjoittele sitten pysähtymistä hallitusti aina muutaman pompun jälkeen.

5. Tarkkaile hyppimisen aikana, että pysyt maton keskellä. Siinä jousto on pehmeintä ja tasapaino helpointa säilyttää.

6. Hae myös tuntumaa miltä matto tuntuu reunemmassa, jottei maton erilainen tuntuma tule yllätyksenä, kun joku pomppu sinne vahingossa suuntautuu.

Kun rytmi ja tasapaino löytyvät, mukaan voi ottaa vaikka seuraavanlaisia, yksinkertaisia liikkeitä:

· Istumapomppu. Hyppää tasajalkaa rauhallisesti ylös, ojenna jalat eteen. Laskeudu istuallesi, tuoden kädet peppusi viereen laskeutumista matolle tasapainottamaan. Kun laskeutuminen tuntuu muutaman kerran jälkeen tasapainoiselta, voit yrittää ponnistaa istuma-asennosta takaisin seisomaan.

· Polvipomppu. Lähtötilanne kuten istumapompussa, mutta laskeudu kevyesti normaalista tasajalkapompusta polvillesi. Muista pitää keskivartalo napakkana laskeutuessasi. Kun polvilleen tiputtautuminen tuntuu helpolta, ota hieman ilmaa alle ja ponnista polviltasi takaisin seisaalle.

· 180 asteen käännös ilmassa. Tee alkuun pieniä käännöksiä pomppimista samalla jatkaen. Lisää käännöksen pituutta, kun tuntuma on varma ja käännökset tuntuvat hallituilta. Isommissa käännöksissä liike lähtee päästä, eli käännä katse käännöksen menosuuntaan ja vartalo seuraa perässä.

Voltit ja muut vaativammat liikkeet tuovat loputtomasti haastetta hyppimiseen. Niiden harjoittelua ei omin päin kannata lähteä treenaamaan eikä kantapään kautta opettelemaan, vaan harjaantuneempikin hyppijä tarvitsee opastusta kokeneemmalta taholta.

Maailman hauskin kesäkaluste?

Trampoliini on paljon enemmän kuin takapihan klassinen kesäkaluste. Se on yhdistelmä takapihan omaa kuntosalia ja harvinaisen hauskaa yhteistä ajanvietettä koko pesueelle. Aikuisen ei siis ole syytä arastella hyppyä tuntemattomaan, vaan suunnata häpeilemättä hauskaa pitämään yhdessä jälkikasvun kanssa. Hyppimistä ei voi vakavin ilmein tehdä, joten varaudu kipeisiin vatsalihaksiin pomppimisen lisäksi aivan hulvattomasta nauramisesta.

Ehkä juuri siksi trampoliinit ovat valloittaneet perheiden pihamaat ja palaavat niille sijoilleen vuosi toisensa jälkeen. Trampoliini ei lupaa ryppyotsaista treenaamista tai mitattavia tuloksia, mutta hyödyllistä hupia senkin edestä. Kun uskallat sen ensimmäisen kerran ottaa ilmaa jalkojesi alle, et malta enää seuraavaa vuoroasi maton reunalla odottaa.

Parhaan startin kesän hauskimpiin hetkiin saat kutsumalla Kärkkäisen kaveriksesi. Kärkkäiseltä löydät takuulla toiveisiisi ja tarpeisiisi sopivat trampoliinit tarvikkeineen aina takuuedullisesti.