Kerrospukeutuminen talvella perustuu kolmeen tehtävään: aluskerros siirtää kosteutta iholta, välikerros pitää lämmön tallessa ja uloin kerros suojaa tuulelta ja märältä. Bussipysäkillä odottava tarvitsee enemmän lämmittävää vaatetta kuin samaa katua reippaasti kävelevä. Kokosimme arjen pukeutumisvinkit, suuntaa antavan pakkastaulukon ja innokkaan ulkoilijan käytännön esimerkit, joiden avulla voit sovittaa kerrokset omaan ulkoiluusi.
Artikkelin asiantuntija: Annica Koivisto, some-sisällöntuottaja ja innokas ulkoilija, Kärkkäinen.
Kolme kerrosta, jokaisella oma tehtävä
Kerrospukeutumisessa vaatteet tekevät yhteistyötä. Ihoa vasten tuleva vaate huolehtii kosteudesta, ilmava välikerros eristää ja päällimmäinen vaate ottaa vastaan sään. Kolme kerrosta on siis muistisääntö vaatteiden tehtävistä: kovalla pakkasella lämmittäviä vaatteita voi olla päällekkäin useampiakin.
Aluskerros
Aluskerroksen tehtävä on siirtää hikeä iholta seuraaviin kerroksiin. Sen materiaali merkitsee etenkin silloin, kun työmatkaan kuuluu ripeä kävely ja sen jälkeen odottelua. Miesten kerrastot ja naisten kerrastot ovat tämän kerroksen vaatteita.
Merinovilla tuntuu lämpimältä myös kosteana, ja siihen kertyy yleensä vähemmän hienhajua kuin polyesteriin. Rauhallisella koiralenkillä tai ulkona vietettynä päivänä nämä ovat mukavia ominaisuuksia. Läpimärkä villavaatekin on silti syytä vaihtaa kuivaan.
Tekokuituinen, esimerkiksi polyesteristä tehty tekninen asu sopii hikoiluttavaan liikkumiseen, koska se siirtää kosteutta ja kuivuu nopeasti. Hajua siihen voi kertyä villaa herkemmin. Puuvilla ei sovi pakkasulkoilun aluskerrokseen, sillä se sitoo kosteutta ja kuivuu hitaasti.
Vaatekaapin alusasut ja väliasut kannattaa hahmottaa niiden tehtävien kautta. Ohut ihoa vasten tuleva paita ja sen päälle puettava lämmittävä vaate palvelevat eri tarkoituksia, vaikka kumpikin jäisi takin alle piiloon.
Välikerros
Välikerros eristää: sen kuohkeaan rakenteeseen ja vaatteiden väliin jäävä ilma auttaa pitämään lämmön lähellä kehoa. Villa ja fleece sopivat tähän, samoin ohut untuva- tai tekokuitutakki. Kerroksille tarvitaan tilaa, jotta ne eivät puristu tiiviiksi paketiksi.
Kaipaatko lisää lämpöä selkään vai tuleeko portaissa jo hiki? Välikerrosta lisäämällä ja vähentämällä voit säätää pukeutumista päivän aikana. Esimerkiksi naisten fleecet ja midlayerit sekä miesten fleecet ja midlayerit kuuluvat tähän tehtävään.
Päivän ohjelma auttaa ennakoimaan tarvetta. Jos kävelet ensin töihin ja vietät illan ulkokatsomossa, reppuun pakattu lisäkerros voi tulla tarpeeseen vasta ottelun alkaessa. Kaikkea ei tarvitse pukea päälle jo eteisessä.
Eriste- ja kuorikerros
Arjessa sama päällysvaate voi sekä lämmittää että suojata tuulelta. Esimerkiksi kerrasto, fleece tai neule ja toppatakki toteuttavat kolmen kerroksen ajatusta ilman erillistä kuoritakkia. Naisten toppatakit ja miesten toppatakit yhdistävät eristeen ja päällyskankaan; tuulen- ja kosteudensuoja riippuu vaatteen rakenteesta.
Erillinen kuorikerros antaa mahdollisuuden vaihtaa sen alle tulevan lämmittävän kerroksen tilanteen mukaan. Se on hyödyksi, kun liikut paljon tai sää on märkä ja tuulinen. Pelkkä kuoritakki ei kuitenkaan korvaa lämmittävää välikerrosta pakkasessa.
Jalkojen vaatetus kuuluu samaan suunnitelmaan kuin ylävartalon. Pysäkillä, pilkillä ja rauhallisessa ulkotyössä myös naisten toppahousut ja miesten toppahousut tuovat eristystä. Paksu takki ei yksin lämmitä ohuiden housujen peittämiä reisiä.
Mitä päälle pakkasella: taulukko 0…−30 °C
Taulukko on aikuisen pukeutumisen suuntaa antava lähtökohta, ei lupaus tarkenemisesta tietyssä lämpötilassa. Liikkuessa-sarake kuvaa ensisijaisesti kävelyä; juoksussa ja hiihdossa lämmittävää vaatetta tarvitaan usein vähemmän. Paikallaan-sarake auttaa hahmottamaan pysäkillä, pilkillä, katsomossa tai kevyessä ulkotyössä tarvittavaa lisälämpöä.
Lämpötila | Liikkuessa | Paikallaan |
|---|---|---|
0 °C | Ohut tekninen aluskerros + tarvittaessa ohut fleece + tuulta ja kosteutta suojaava takki ja housut; ohuet käsineet, päähine | Aluskerros + fleece tai neule + eristetty takki; tarvittaessa eristetyt housut, lämpimät käsineet ja päähine |
−10 °C | Aluskerros + ohut välikerros + tuulensuoja tai kevyt eristetty päällysasu; pipo, käsineet, kaulansuoja | Aluskerros + lämmin välikerros + eristetty takki ja housut; aluskäsineet ja rukkaset, pipo, kaulansuoja |
−20 °C | Aluskerros + lämmin välikerros + eristetty, tuulta suojaava päällysasu; rukkaset, lämmin päähine, kaulan ja kasvojen suoja | Aluskerros + lämmin välikerros ja tarvittava lisäeriste + paksu eristetty päällysasu; lämpimät jalkineet, rukkaset, pään ja kasvojen suoja, lämpimät tauot |
−30 °C | Aluskerros + lämmin välikerros ja tarvittava lisäeriste + hyvin eristetty tuulensuoja; lämpimät jalkineet ja rukkaset, pään ja kasvojen suoja; ulkoilun lyhentäminen | Aluskerros + useampi ilmava eristekerros + paksu tuulelta suojaava päällysasu; lämpimät jalkineet ja rukkaset, pään ja kasvojen suoja; paikallaanolon välttäminen ja lämpimät tauot |
Ilmatieteen laitoksen mukaan tuulen viilentävä vaikutus kuuluu sääennusteen tuntuu kuin -lukemaan, joten pelkkä lämpömittari ei kerro koko tilannetta. Samassa pakkaslukemassa reipas liike ja pitkä paikallaanolo voivat vaatia hyvin erilaista vaatetusta. Ulkoilun kesto, oma kylmän tunne ja mahdollisuus päästä lämpimään vaikuttavat siihen, miten sovellat taulukkoa.
Miltä taulukko näyttää käytännössä? Kärkkäisen some-sisällöntuottaja ja innokas ulkoilija Annica Koivisto pukeutuu noin 15 asteen pakkasella lenkille, hiihtämään tai koiran kanssa liikkumaan kerroksittain ja melko kevyesti, jotta ei hikoile liikaa. Ylävartalolla on ohut merinovillakerrasto, ohut fleece ja kevyt untuva- tai toppatakki, alavartalolla merinokalsarit ja hiihto- tai kevyet toppahousut. Päässä on merinopipo ja kaulassa paksu fleecekauluri. ”Tärkeää on pitää kehon isot lihakset ja keskivartalo lämpiminä. Kun keho pysyy lämpimänä, kylmä ei pääse yllättämään niin nopeasti”, Koivisto sanoo.
Samassa pakkasessa paikallaan, esimerkiksi pilkillä tai nuotiolla, vaatetus muuttuu selvästi. ”Paikallaan ollessa pukeudun huomattavasti lämpimämmin, sillä keho ei tuota lämpöä samalla tavalla kuin liikkuessa”, Koivisto kertoo. Ohuen kerraston tilalle tulee paksumpi, fleecen tilalle paksu villapaita ja päälle todella lämmin untuvatakki tai toppahaalari. Toppahousujen pitää olla tarpeeksi väljät, ja käsissä on untuvarukkaset merinohanskojen päällä.
Kireä pakkanen, tuuli ja kosteat vaatteet lisäävät paleltumisriskiä. Jos iho alkaa puutua tai muuttua valkeaksi, on aika siirtyä lämpimään. Taulukon kylminkään rivi ei tarkoita, että ulkona pitäisi sinnitellä.
Jalat lämpiminä
Jalkojen kerrospukeutuminen voi alkaa ohuesta teknisestä tai merinosukasta, jonka päälle tulee villasukka. Naisten talvikengissä ja miesten talvikengissä tarvitaan tilaa sekä sukille että eristävälle ilmalle. Liian tiukka kenkä puristaa sukkakerrokset kasaan ja voi haitata verenkiertoa.
Mahtuuko sukka vai sulloutuuko se? Naisten villasukat ja miesten villasukat lämmittävät lisäkerroksena silloin, kun kenkä ei niiden kanssa kiristä. Paksumpi sukka ei automaattisesti korjaa palelua, jos se vie viimeisenkin vapaan tilan.
”Tärkeintä on, että kengissä on tarpeeksi tilaa”, Annica Koivisto sanoo. Hän suosii riittävän isoja kenkiä, joihin mahtuu hyvin istuva, paksumpi merinosukka ja sen päälle tavallinen villasukka. Järjestyksen voi myös kääntää: ensin villasukka ja päälle isompi merinosukka. ”Kengissä pitää olla tilaa, jotta ilma pääsee kiertämään eikä kosteus jäädytä varpaita.”
Hiki voi kastella sukat myös pakkaspäivänä. Kuiva vaihtopari kannattaa ottaa mukaan, jos päivä jatkuu aamun kävelystä iltapäivän ulkotöihin tai iltakatsomoon. Sukat on helpompi vaihtaa kuiviksi lämpimässä taukopaikassa kuin odottaa niiden kuivumista jalassa.
Tuntikausien paikallaanoloon lisälämpöä voivat tuoda lämmitettävät sukat tai lämpöpohjalliset. Koivisto pitää akkupohjallisia hyvänä apuna kylmiin jalkoihin juuri paikallaan ollessa. Niiden käyttö tapahtuu tuotteen omien ohjeiden mukaan. Pitkään ulkona ollessa myös kuivat sukat ja lämpimät tauot kuuluvat suunnitelmaan.
Kädet, pää ja kaula
Ohut alushanska ja sen päälle puettava rukkanen muodostavat käsien kerrokset. Rukkasessa sormet ovat samassa tilassa, ja kinnasmallinen käsine on yleensä sormikasta lämpimämpi. Esimerkiksi naisten lapaset sopivat lämmittäväksi kerrokseksi säänsuojan alle.
Pipo tai kypärämyssy suojaa myös korvat, ja tuubihuivit peittävät kaulan sekä tarvittaessa osan kasvoista. Jääkö takin kaulukseen tai ranteeseen paljas väli? Suoja kannattaa kokeilla jo eteisessä päätä kääntämällä ja käsiä nostamalla.
Koivisto valitsee kovalla pakkasella rukkaset, koska ne pitävät kädet lämpiminä paremmin kuin tavalliset sormikkaat. Rukkasten alle mahtuvat ohuet merinovillaiset sormikkaat, jos tilaa on riittävästi ja lisälämpöä tarvitaan. Päässä hänellä on merinopipo ja kaulassa merinokaulurin sijaan paksu fleecekauluri.
Lapsi pakkasella
Lapsella toimii sama kerrosten työnjako: ihoa vasten tuleva asu, lämmittävä välikerros ja sään mukaan eristetty päällysasu. Lasten kerrastot, välikerros ja lasten toppahaalarit ovat yksi tapa toteuttaa se. Myös lasten talvikengissä tarvitaan tilaa sukkakerroksille.
Lapsen lämpöä kannattaa tunnustella niskasta ja seurata samalla hänen oloaan, ei päätellä koko vaatetuksen riittävyyttä pelkistä käsistä. Pulkan tai rattaiden kyydissä istuva tarvitsee enemmän lämmittävää suojaa kuin mäkeä ylös juokseva. Päiväkotikassiin pakatut vaihtorukkaset ja kuivat sukat auttavat, jos ensimmäinen pari kastuu leikeissä.
Annica Koivisto pukee lapsille toppahaalarin alle merinovillakerraston ja villapuvun. Kaulalle tulee merinokauluri ja päähän merinomyssy, jonka päälle hän laittaa paksumman merinopipon. Käsineissä hän suosii lampaanvillavuorta ja talvikengissä villa- tai lampaannahkavuorta. ”Myös lasten kengissä on tärkeää olla riittävästi tilaa varpaille ja lämpimille sukille”, hän muistuttaa.
Yleisimmät virheet
Usein paleluun johtaa pieni puute kerrosten välissä. Arjen tavallisia kompastuksia ovat:
Tennissukat talvikengissä: Annica Koiviston mukaan tämä on yksi yleisimmistä virheistä. ”Sukkiin kannattaa panostaa siinä missä kenkiinkin.”
Liikkumisen vaatteet pitkälle tauolle: ”Esimerkiksi hikilenkin jälkeen makkaraa paistaessa tulee helposti kylmä, jos vaatetus ei sovellu taukoihin”, Koivisto sanoo.
Puuvilla ihoa vasten: kosteutta sitova ja hitaasti kuivuva vaate jää helposti märäksi.
Liian tiukka kenkä: paksut sukat täyttävät tilan, jota tarvittaisiin myös eristävälle ilmalle.
Liikaa kerroksia liikkeessä: vaatteet kastuvat hiestä, ja pysähtyessä alkaa palella.
Paljaat välit kaulalla ja ranteissa: tuuli pääsee iholle lämpimänkin vaatteen reunasta.
Märät sukat jalassa: kostea kerros heikentää jalkojen lämpimänä pysymistä.
Kun löydät omaan päivääsi sopivat kerrokset, talveen mahtuu mukavammin sekä työmatkoja että pulkkamäkiä. Seuraavan aamun pukeminen helpottuu jo siitä, että muistat, missä viimeksi tuli kuuma ja missä kaipasit lisää lämpöä.
Usein kysyttyä
Kolme eri tehtävää on hyvä lähtökohta: kosteutta siirtävä aluskerros, lämmittävä välikerros ja säältä suojaava uloin kerros. Kylmässä tai paikallaan ollessa lämmittäviä vaatteita voi tarvita useampia päällekkäin, joten vaatteiden määrä ei aina ole kolme.
Puuvilla sitoo kosteutta ja kuivuu hitaasti, joten hikinen puuvillavaate voi tuntua kylmältä. Siksi pakkasulkoilun aluskerrokseen sopii paremmin kosteutta siirtävä tekninen materiaali tai villa.
Paikallaan ollessa tarvitaan enemmän lämmittävää eristystä kuin reippaassa liikkeessä, myös jaloille ja käsille. Kuivat alusvaatteet, ilmavat lisäkerrokset ja tuulelta suojaava päällysasu auttavat, ja pitkään ulkona olemiseen kannattaa sisällyttää taukoja lämpimässä.
Kuuma olo ja hiestä kostuva aluskerros kertovat, että vaatetta voi olla liikaa suhteessa liikkumiseen. Vaatetusta kannattaa keventää tai tuulettaa jo ennen kuin kerrokset kastuvat, ja lisätä lämpöä uudelleen pysähtyessä.
