Leseet, rouheet ja alkiot vatsan parhaaksi
Kotimainen myllyteollisuus jauhaa suosittuja viljatuotteita vatsan hyvinvoinniksi! Suurimot, hiutaleet, jauhot, leseet, rouheet ja alkiot monipuolistavat ruokavaliota ja tekevät ateriat terveellisiksi sekä maistuviksi. Ne sisältävät runsaasti kuitua ja paljon hyviä vitamiineja. Leivonnan sekä aamiaispuuron lisäksi leseet, rouheet ja alkiot sopivat erinomaisesti jogurtin joukkoon tai smoothien sekaan.
Viljan jyviä voi käyttää monipuolisestiSuomessa viljellään pääasiassa neljää viljaa: vehnää, ruista, ohraa ja kauraa. Viljatuotteiden raaka-aineena on viljan jyvä, joka koostuu kolmesta yhteen kasvaneesta osasta, eli kuorikerroksesta, jauhoytimestä sekä alkiosta. Viljatuotteet ovat ravintoarvoltaan sitä monipuolisempia, mitä enemmän niissä on mukana kuorikerrosta sekä jauhoytimen ulointa, eli aleuronikerrosta.
Ohran, kauran, hirssin ja tattarin jyviä ympäröi akana eli jyvän uloin osa. Jyvät erotetaan akanoista viljan puinnissa. Vehnän ja rukiin jyvät ovat paljaita.
Kuorikerrokset eli leseetViljan ulointa kuorikerrosta kutsutaan yleisesti leseeksi. Ne sisältävät paljon ihmisten ravinnoksi sopivaa kuitua ja niissä on runsaasti B-vitamiinia ja fosforia. Leseisiin jää myös alkio, ellei sitä eroteta erilleen. Vehnä- ja ruisleseet koostuvat jyvän uloimmista kerroksista, mutta kauraleseissä on mukana myös muita jyvän osia.
Leseitä voidaan käyttää leipiin, piirakoihin, jälkiruokiin,
leivonnaisiin ja
aamiaispuuroihin. Niitä voi syödä sellaisenaan esimerkiksi ripoteltuna jogurtin päälle. Suositut smoothiet muuttuvat entistä kuitupitoisemmiksi, kun niihin lisätään leseitä.
Viljan alkiossa on vitamiinit tiukassa paketissaViljan alkiot sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita, ravintokuituja ja proteiineja. Tavallisesti alkio poistetaan jauhoja valmistaessa, sillä sen rasvapitoisuus heikentää tuotteen säilyvyyttä. Alkioita voi lisätä puuroihin, velleihin ja leivonnaisiin, sekä käyttää jogurtin ja smoothien kanssa.
Speltti on vanha viljakasviSpeltti on yksi vehnän alkumuodoista ja ikivanha viljakasvi. Suomessa spelttiä on viljelty ainakin 300-luvulta lähtien, kunnes 1900-luvun alussa nykyisen vehnän suosio syrjäytti speltin lähes kokonaan.
Nykyisin speltin suosio on taas lähtenyt kasvuun sen hyvien terveysvaikutusten vuoksi. Speltti on kiitollinen kasvatettava – se on vaatimaton ravinnon ja kasvupaikan suhteen. Speltin kuori antaa hyvän suojan kasvitauteja sekä tuholaisia vastaan.
